@angstonautti @taitonur Kuvittelisin että se johtaa ikuiseen luuppiin (esim. tuo haastateltu, joka juttelee tunteistaan monta tuntia päivässä kielimallin kanssa), koska kielimalli tukee, tsemppaa ja kieputtaa lisää. Eikö niissä ole ohjelmointia, joka pyrkii maksimoimaan ajan, jonka ihminen mallin kanssa käyttää (kuten somessakin)? Miten siitä pääsee irti? No, ehkä siitä ei haluakaan irti.
Post
@angstonautti (Minulle myös se on outo näkökulma, että asiat pitäisi ensin opetella sanoittamaan tekoälyn kanssa ennen kuin sitten tehokkaasti muotoiltuna puhuu ne asiat ihmisille: "Ilman tekoälyn kanssa pureskelua, Pelkonen ei halua kaikista aiheista läheistensä kanssa edes puhua."
->
@angstonautti -> Tai että ihminen automaattisesti tuomitsee: "Jos juttelen jonkun läheisen tai kaverin kanssa, siinä on niiden omat arvot ja tunteet taustalla. Vaikka olisi kuinka läheinen ihminen kyseessä, en aivan kaikesta voi jutella ilman, että se aiheuttaa ennakkoluuloja minua kohtaan, Pelkonen kuvailee."
Nämä ovat aika pelottavia kuvia läheisistä ihmissuhteista ja niiden vaatismustasosta. Ettei enää voida olla epätäydellisiä ollenkaan.)
@raik_su @angstonautti Olen varsin kielimallivastainen, mutta juttu valotti kyllä hyvin sitä tilannetta, miksi ihmiset päätyvät noiden kanssa juttelemaan. Esimerkiksi tuosta ihmissuhdenäkökulmasta pystyn ymmärtämään, koska olen tunneherkkä, koen konfliktin pelkoa ja suistun helposti itsesyytöksiin ihmissuhdeongelmissa. Mutta tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää kehittää itsetuntemustaan ja tunnesäätelytaitojaan, ja väitän, ettei niitä kyllä kielimallikeskusteluihin uppoamalla opi.